Kuopiossa järjestetyssä kansainvälisessä seminaarissa tarjoiltiin ajankohtaista asiaa uusiutuvasta energiasta

Best Practices -hanke järjesti Kuopiossa Sokos hotel Puijonsarvessa 14-15 marraskuuta kansainvälisen Share & Store - Ideas & Energy -seminaarin, jossa keskityttiin uusiutuvan energian haasteisiin ja sen tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Samalla seminaarissa jaettiin paikallisia ja alueellisia hyviä käytäntöjä Itämeren alueiden kesken. Seminaari houkutteli paikalle noin 50 aktiivista osallistujaa. Kansainvälistä väriä ja Itämeren alueen hyviä käytäntöjä seminaariin toivat workshopien vetäjät Ruotsista, Tanskasta ja Latviasta.

Ajankohtaisia puheevuoroja energiasektorilta

EU:ssa on otettu tavoitteeksi lisätä uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomen tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä nykyisestä 20 prosentista 38 prosenttiin. Seppo Kangaspunta Työ- ja elinkeinoministeriöstä esitteli TEM:n uutta raporttia Suomen mahdollisuuksista uusiutuvan energiaan liittyvässä globaalissa liiketoiminnassa. Suomen kunnianhimoiset tavoitteet lisätä uusiutuvaa energiaa 38 prosenttiin sekä EU:n lisääntynyt sääntely luovat mahdollisuuksia uusiutuvan energian markkinoille ja Suomella on monia alan kansainvälisessä liiketoiminnassa tarvittavia vahvuuksia. Kangaspunnan mukaan uusiutuvan energian ala on kuitenkin Suomessa hajanainen ja politiinnen ohjaus kapeampaa verrattuna johtaviin maihin. Suomi on aurinko- ja tuulienergian teknologian patentoinnissa selvästi edelläkävijämaita jäljessä. Suomen vahvuuksia taas ovat kattilavoimaloiden, moottorivoimaloiden ja staattisten muuttajien vienti, jossa Suomi on kymmenen suurimman viejän joukossa. Kokemus sähkön ja lämmön yhteistuotannosta sekä bioöljyn tuottaminen nähdään raportissa kiinnostavina mahdollisuuksina Suomelle.

Kuopiossa kotipaikkaa pitävä Green Fuel Nordic Oy suunnittelee lähitulevaisuudessa bioöljyjalostamoiden rakentamista Iisalmeen ja Savonlinnaan. Projekti-insinööri Jerkko Starck esitteli energiaseminaarissa yrityksen toimintaa ja RTP^TM-teknologian hyödyntämistä toisen sukupolven bioöljyn tuotannossa. Toisen yrityspuheenvuoron seminaarissa käytti markkina-analyytikko Kalle Nuortimo Foster Wheeler Energia Oy:stä. Nuortimo esitteli FWE:n ympäristöä säästäviä energiaratkaisuja voimalaitos- ja teollisuuskattiloihin.

Motiva Oy:n asiantuntija Irmeli Mikkonen esitteli seminaariväelle IEE-ohjelmaa (Intelligent Energy Europe), jolla rahoitetaan energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energian edistämiseen liittyviä ei-teknologia hankkeita. Ko. ohjelma jatkuu myös uudella ohjelmakaudella (2014-2020).
Sitran johtava asiantuntija Karoliina Auvinen käytti puheenvuoron lähienergian mahdollisuuksista energiantuotannossa, keskittyen erityisesti aurinkoenergian käytön haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Auvinen toi myös hyvin esille sen, miten vaikeaa tavallisen kuluttajan on selviytyä uusiutuvan energian käyttöön liittyvien eri ratkaisumallien viidakossa.

                                          (Kuva: Kirsi Bykachev)

 

Hyviä käytäntöjä Itämeren alueelta

Seminaarin iltapäivän osuudessa järjestettiin kaksi workshopia, joissa työpajojen vetäjät jakoivat pohjoissavolaiselle seminaariväelle energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä hyviä käytäntöjä omilta alueiltaan. Osallistujat kuulivat loistavia esimerkkejä Zemgalen alueen energiatoimiston johtajalta Inga Kreicmanelta Latviasta, vihreän kasvun koordinaattorilta Marit Ragnarssonilta Taalainmaan lääninhallituksesta Ruotsista, kestävän kehityksen koordinaattorilta Bjarne Rasmussenilta Zealandin alueelta Tanskasta. Esillä oli myös paikallinen hyvä käytäntö, Itämeri- ohjelmasta rahoitettu REMOWE -hanke, jota esitteli projekti-insinööri Ari Jääskeläinen Savonialta.


Seminaariesityksiin voit tutustua tarkemmin seminaarin internetsivulta
http://www.pohjois-savo.fi/fi/psl/hanketoiminta/projektit/bestpractices/energyseminar.php

 

Energiakierroksella Pohjois-Savossa

Energiaseminaarin toisena päivänä vuorossa oli tutustumiskäyntejä Pohjois-Savon EU-rahoitteisiin t&k-ympäristöihin sekä muutamiin muihin energia-alaan liittyviin kohteisiin. Seminaariväki pääsi tutustumaan Itä-Suomen yliopiston maailmanlaajuisesti ainutlaatuiseen ilmansaasteiden terveystutkimusyksikkö ILMARI:iin, Savonian biokaasu- ja vedenpuhdistus tutkimuslaboratorioihin, Kuopion Energian voimalaitokseen, Savon ammatti- ja aikuisopiston Toivalan uusiutuvan energian oppimislaboratorioon sekä MTT Maaningan Halolassa sijaitsevaan maatilamittakaavan biokaasulaitokseen.

                                         (Kuva: Kirsi Bykachev)

                                  (Kuva: Kirsi Bykachev)

Kuopion seminaari järjestettiin osana vuosittaista EU:n alueiden Open Days -suurtapahtumaan, joka koostuu Brysselistä järjestetystä tapahtumasta ja paikallisista tapahtumista eri puolilla Eurooppaa.

Lämmin kiitos kaikille seminaariin ja energiakierrokseen osallistuneille sekä vierailukohteiden isäntäorganisaatioille!

Hyviä käytäntöjä vaikka muille jakaa!

Kuopion Muotoiluakatemian Rouvan kammariin kokoontui 8.6.2012 mukava joukko asiantuntijoita pohtimaan maakunnan hanketoiminnan nykytilannetta ja tulevaisuutta kehittämistoiminnan tämänhetkisten painopistealojen osalta.

Energia ja ympäristöteknologia –työpajassa todettiin maakunnan nykyvahvuuksiksi osaavat yritykset ja oppilaitokset ja erityisesti akkuteknologia sekä kattila- ja polttotekniikka. Hyvinä, vientikelpoisina käytäntöinä mainittiin Itä-Suomen pienhiukkas- ja päästötutkimus, Kuopion seudun alueyhteistyö kaukovalvonnassa sekä eri toimijoiden yhteistyönä karttunut vesiosaaminen. Heikkouksia ovat mm. pääomaköyhyys erityisesti yritysten näkökulmasta sekä yhteistyön puute eri toimijoiden kesken (koulutus- ja tutkimuslaitokset, yritykset, julkiset toimijat). Puutteita nähtiin uusiutuvan energian monipuolisessa käytössä ja uusia ratkaisumalleja tarvitaan mm. orgaanisen jätteen hyötykäyttöön liittyen. Kansainväliseen hankerahoitukseen ja neuvontaan liittyvä osaaminen tulisi organisoida ja maakuntaan kaivataan avointa, innostunutta ja ennakkoluulotonta ilmapiiriä eri toimijoiden kesken! Tulevaisuudessa maakunta voisi kansainvälisestikin profiloitua ”energiaomavaraiseksi Pohjois-Savoksi” ja koota alan hanketoiminnan tulevalla ohjelmakaudella ”vähähiilinen talous” –sateenvarjon alle, johon voisi liittyä myös alakohtaisia hautomoja.

Hyvinvointi-työpajassa käydyn keskustelun perusteella alan liiketoiminnan kehittymisen esteenä on ennen kaikkea toimijoiden haluttomuus ja kyvyttömyys riskinottoon ja markkinaehtoiseen toimintaan. Hankkeista ei synny rittävästi pysyvää (liike)toimintaa, koska alan koulutus ei kannusta yrittäjyyteen eikä arvomaailma voiton tavoitteluun. Myös tuotteistamis- ja markkinointiosaamisesta on pulaa ja rahoitusmahdollisuuksien moninaisuus hämmentää toimijoita. Hyviä hyvinvointialan käytäntöjä synnyttäneitä projekteja maakunnassa ovat olleet esim. VaMu, Suupirssi, AVEKKI, Viretori, Promis, EMC ja KWRC. Myös paraikaa kehiteltävä kotihoitoa ja ikääntyvien kotona asumista tukeva järjestelmä nähdään hyvänä käytäntönä, jolla voisi olla kysyntää myös laajemmin. Hyvinvointialan kehitys ja kansainvälistyminen edellyttää jatkossa entistä tiiviimpää tekijätason verkottumista ja moniammatillista yhteistyötä tulosten kaupallistamisessa. Hankkeille on oltava todellinen tarve ja loppuasiakas selvillä jo suunnitteluvaiheessa, jolloin myös tulosten hyödyntäminen ja toiminnan jatkuvuus on turvatumpaa. Byrokraattisen ja hitaan hanketoiminnan sijasta kaivataan nopeita ja tehokkaita ”quick & dirty” –projekteja, joilla saadaan aikaan tuloksia – auttaisiko tähän Lump Sum –tyylinen rahoitus?

Kenties lennokkaimpia ajatuksia tuotti – kuinka ollakaan – innovaatiotoimintaa ja kasvuyrittäjyyttä käsitellyt ryhmä, joka ideoi maakuntaan koko innovaatioketjun ideasta kansainvälistämiseen ja ulkomailla tehtäviin tuotetestauksiin kattavan ”Ison Myllyn”. Tulevalla ohjelmakaudella kaikki maakunnan innovaatiotoiminnan ja kasvuyrittäjyyden edistämistoimenpiteet voitaisiin koota yhteen ”goldengaviamaiseksi” toimintatavaksi tiedonvaihtomahdollisuuksineen. Perustana ”Myllylle” toimisi aiempien innovaatiotoiminnan edistämiseen tähdänneiden toimenpiteiden arviointi, jossa mittareina käytettäisiin liiketoiminnan syntymistä ja kasvua, ja näin luotaisiin pohja tulevalle kehittämistyölle EU2020-ohjelmiin peilaten. Maakunnassahan on ammattimaisia ja osaavia toimijoita, hyvä yrityspohja ja hyviä käytäntöjä (mm. Golden Gavia, Tykki, OP3N ja Brainstorming Laboratory), mutta lisää poikkitieteellistäkin verkostoitumista ja yhdessä tekemisen kulttuuria kaivataan. Myös arkiselle, työn lomassa tapahtuvalle innovoinnille, projektien (esim. laboratoriohankintojen) liiketoimintalähtöisyydelle ja kansainvälisten markkinoiden kartoitukselle nähtiin tarvetta. Tuloksekkaampaan innovaatiotoimintaan saattaisi kannustaa myös hankerahoituksen portaittaisuus, mutta unohtaa ei sovi myöskään oikeaa, innovointiin ja riskinottoon kannustavaa asennetta ja naapurikateudesta luopumista.

SHARE & STORE - IDEAS & ENERGY

Seminar, Workshops and a Study Tour
November 14-15, 2012
Kuopio, Finland

For more information:
www.pohjois-savo.fi/energyseminar

Energiaa ja yhteistyötä...

Best Practices - hanke tutustui huhtikuussa Ruotsin Taalainmaan "EnergiIntelligentDalarna" -konseptiin yhdeksän pohjoissavolaisen voimin. Maakunta on tunnettu punamultamaalistaan sekä Falunin hiihtostadionista, mutta tiesittekö, että Taalainmaa on yksi kolmesta vihreän kasvun pilottimaakunnasta Ruotsissa?  Vihreä kasvu - mm. uusiutuvien energialähteiden käyttö, resurssitehokkuus sekä ympäristöliiketoiminnan tukeminen - on tulevaisuuden kilpailutekijä, joka vaatii paljon yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Taalainmaalla on tätä yhteistyötä rakennettu jo muutamien vuosien ajan ja siellä on oivallettu, miten tärkeää yhteistyön tekeminen ja "yhteen vihreään hiileen" puhaltaminen on...

Matkalta saatuja kokemuksia on hyvä jakaa eteenpäin ja energia-asioiden pariin Best Practices -hanke pureutuu myös syksyllä 25.9.2012 järjestettävässä "energiaseminaarissa". Ohjelmassa on puheenvuoroja uusiutuvien energialähteiden käytön tulevaisuuden näkökulmista sekä verkostoitumista ja yhteistyön verkkojen kutomista. Hyvät käytännöt ja toimivat esimerkit on tehty jaettaviksi - merkitsehän päivä jo kalenteriisi ja tule mukaan!

Vesiosaajien mukana Puolassa 19.-22.3.2012

Best Practices -hanke oli mukana järjestämässä vesiosaamiseen liittyvää matkaa Wroclawiin, Puolaan. Matkalla oli mukana yhteensä yksitoista pohjoissavolaista asiantuntijaa mm. Itä-Suomen yliopistosta, GTK:lta, THL:lta sekä Savoniasta. Ryhmä puolalaisia vieraili Kuopiossa syyskuussa 2011, jolloin keskusteltiin mahdollisesta yhteisprojektista ja vastavuoroisesti nyt järjestetyllä Puolan matkalla  tutustuttiin mm. Wroclawin teknillisen yliopiston tutkimusosaamiseen, Wroclawin vesilaitokseen sekä hiottiin yhteistyökuvioita työpajassa.

Veteen liittyvälle osaamiselle on tulevaisuudessa tarvetta ympäri maailmaa ja veteen liittyvät episodit varmasti lisääntyvät. Pohjois-Savossa on luotu hienot puitteet eri toimijoiden väliselle yhteistyölle (mm. yhteiskäyttölaboratorion kautta) ja sitä toivottavasti hyödynnetään ja tuotteistetaan myös kansainvälisesti.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin - vesiosaamisen vientiin tarvitaan yhteistyötä ja sitä on Pohjois-Savossa lähdetty lupaavasti rakentamaan!

Västerbottenilaisvieraita Kuopiossa 20.-23.2.2012 – workshopia, vierailuja ja ajatustenvaihtoa

BP-hankkeen 21.2.2012 järjestämään ”eSolutions for the Challenges of Ageing” –workshopiin saatiin puhujiksi kolme vierasta Uumajasta. Terveydenhuollon kehittäjä, projektipäällikkö Käte Alrutz kertoi harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien Västerbottenin monikymmenvuotisesta taipaleesta eHealth-sovellusten kehittämisessä. Projektikoordinaattori  Petra Henriksson ja suunnittelusihteeri Kristina Larsson Uumajan kunnan sosiaalipalveluista puolestaan esittelivät vanhustyön ICT-projekteja (Multi7 ja Confidence) ja valaisivat ruotsalaisia haasteita perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen yhteistyössä.

Workshopin lisäksi vieraiden ohjelmaan kuuluivat tapaamiset KYSillä, Savonialla, yliopistolla ja maakuntaliitossa, mutta aikaa oli myös piipahtaa ihailemassa upeita lumisia maisemia Puijolla. Sopivasti toiseen vierailupäivään sattunut Finland Ice Marathonin koululaisluistelujen alkaminen aurinkoisessa talvisäässä kiinnitti myös vieraiden huomion siksikin, että Uumajassa kaupungin läpi virtaavaa jokea ei oikein ole osattu vielä hyödyntää virkistys- ja matkailukäytössä etenkään talviaikaan. Ehkäpä tässäkin olisi saumaa kokemusten vaihtoon?

Västerbottenin terveisiä kuulemassa 12 kiinnostunutta 26.1.2012

Projektitiimin joulukuussa tekemän Uumajan-matkan purkutilaisuudessa käytiin läpi  Västerbottenin läänin hyvinvoinnin ja terveydenhuollon sekä energia- ja ympäristöalan toimijoita ja projekteja. Mielenkiintoiseksi osoittautuivat myös innovaatio- ja yritystoiminnan tukemisen mallit sekä naapurimaan rakennerahastotoiminta. Erityisesti hankerahoituksen ja projektien  tukemisen hyviin käytäntöihin liittyen suunnitteilla on videoneuvottelu pohjoissavolaisten ja västerbottenilaisten asiantuntijoiden välillä huhtikuun alussa.

Kaikkien tilaisuudesta palautettua antaneiden (n=11) mukaan tilaisuus oli kokonaisuutena hyvä ja he myös aikovat osallistua BP-hankkeen tilaisuuksiin jatkossakin. Tilaisuuden sisältöä pidettiin mielenkiintoisena ja hyödyllisenä ja puolet vastanneista uskoi tilaisuuteen osallistumisen tuovan jotakin uutta omaan tai organisaationsa toimintaan. Tilaisuutta luonnehdittiin antoisaksi, mutta osallistujien kesken olisi kaivattu aktiivisempaa keskustelua. Jatkossa hankkeelta toivotaan enemmän tiedottamista ja erityisesti henkilökohtaista verkottumista sekä toiminnan suuntaamista yrityksille, mikä hankkeen luonteen vuoksi tosin on hieman hankalaa. Ulkomaalaisten vieraiden tuominen Pohjois-Savoon nähtiin hyvänä käytäntönä.

Yhteistyön ovia avaamassa...

Best Practices -tiimi vieraili joulukuun puolivälissä Ruotsissa, Västerbottenin läänissä (Uumajan kaupungissa). Matkan aikana tutustuttiin sikäläisiin EU-hanketoimijoihin ja mm. sikäläisen maakuntaliiton (Region Västerbotten) toimintaan. Västerbottenin alueella havaittiin olevan samantyyppisiä haasteita kuin meillä Pohjois-Savossakin; harvaanasutut alueet vaativat erityishuomiota nyt ja jatkossakin mm. terveydenhuollon toimialalla. Uumajassa on terveydenhuollon osalta tehty pitkäjänteistä t&k -työtä, ja  Norrlannin yliopistosairaala sekä Uumajan yliopisto ovat kansainvälisesti arvostettuja toimijoita. Innovaatiotoimintaa Uumajassa kehitetään mm. yrityshautomo Uminova Innovationissa, jonka kautta onkin syntynyt esimerkiksi vuoden 2011 aikana ennätysmäärä yritysideoita. Puitteet tekemiselle ovat hyvät, mutta toki haasteitakin löytyy; helppoa ei ole houkutella "pelle pelottomia" varsinaisista työtehtävistä tuotekehityksen pariin.

Matkan aikana keskusteltiin myös mm. siitä, miten me olemme pieniä tekijöitä koko Euroopan mittakaavassa, joten yhteistyö on erittäin tärkeää. On selvää, että voimia ja tietämystä yhdistämällä voidaan paitsi jakaa resursseja mutta saavuttaa myös laajempaa vaikuttavuutta niin projektitoiminnassa kuin muutoinkin.

Yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista Västerbottenin toimijoiden kanssa jatketaan ja saamme iloksemme vastavierailulle nyt helmikuussa eHealth- asiantuntijoita jakamaan hyviä käytäntöjä pohjoissavolaisten toimijoiden kanssa. Oletko sinä kiinnostunut mm. ikääntymiseen liittyvistä eRatkaisuista? Tule kuulemaan esimerkkejä siitä mitä Västerbottenissa on tehty  - avataan yhdessä ovia kansainväliseen yhteistyöhön Pohjois-Savossa!